Hattukouramies ja Kiljukaula vaahtosivat

Hattukouramies ja Kiljukaula kävelivät pitkin Veikkolan raittia rinnakkain, mutta parin metrin etäisyydellä toisistaan.
– Kävele reunassa, väistä pyöräilijää! Kiljukaula tuhahti. – Kävele nopeammin, ikävää myöhästyä tapaamisesta ajankäytön konsultin kanssa.
– Urho myöhästyy aina, ei meillä ole kiire mihinkään, tiesi Hattukouramies.
– Tyhmää tässä on hidastella. Olisi edes kunnon juttuseuraa, että voisi rupatella niitä näitä. Mutta ei, on vain verkkainen tuumailija, joka ajattelee kummallisia asioita.
Veikkolan Hovi oli puolillaan ruokailijoita. Hovimestari ohjasi heidät neljän hengen pöytään.
– Minä haluan nähdä, ketä saliin tulee. Istu sinä toiselle puolelle tutkimaan seinää.
He istuivat sanattomina. Välillä Hattukouramies käänsi päätään nähdäkseen salin puolelle.
– Mitä siinä pyörit. Nolon näköistä.
– Noloa on kääntää selkä saliin päin.
– Ei mitään noloa. Eihän sinulla ole mitään sanottavaa kenellekään. Katsele sinä vaan tapettia ja anna mielikuvituksen laukata!
Urhoa ei näkynyt. Niinpä he tilasivat ruoat.
Tarjoilija ilmestyi ruokien kanssa vartin kuluttua.
– Paistettu hauki ranskalaisilla?
– Se on tuolle, eihän se muuta osaa tilata.
– Ja tässä pitsaa teille. Rauhallista ruokailua.
– Kyllä on rauhallista seuraa.
He totesivat että Urho on unohtanut heidät. He alkoivat syödä.
– Aina sinä tilaat sitä haukea.
– Ja sinä pitsaa.
– No se on eri asia. Syön välillä salaattia.
– Yök mikä käry noissa ranskalaisissa! Kiljukaula irvisteli.
– Leipää saa kotonakin, Hattukouramies osoitti Kiljukaulan pitsaa.
Kiljukaula jähmettyi haarukka ja veitsi kädessä. Sitten hän iski haarukan ja veitsen tarjottimelle niin äänekkäästi, että se huomattiin myös muissa pöydissä.
– Tämä oli tässä. Maksa lasku!
Kiljukaula poistui ravintolasta ja törmäsi ovella Urhoon.
– Anteeksi, että olen myöhässä. Auto hajosi.
Kiljukaula ei sanonut mitään vaan jatkoi matkaa. Urho pyöritti päätään ja vilkaisi portsaria, joka virnuili nurkassaan.
Urho löysi Hattukouramiehen tuijottamasta tapettia.
– Mihin Kiljukaulalla oli kiire?
– Aina sillä on kiire. Mutta nyt tuli riitaa ranskalaisista. En pystynyt puolustautumaan.
– Sinun pitää kehittää sanavalmiutta ja toimia nopeasti eikä jäädä miettimään ja hautomaan asioita.
– Miten voisin oppia sellaista?
– Veikkolassa on Kuluneiden sanontojen Kirpputori. Käy siellä, kerro asiasi ja terveiset Urholta.

Hattukouramies palasi kotiin. Kiljukaula istui olohuoneen sohvalla ja oli lukevinaan Veikkolan Viikkolehteä.
– Minä en voi hyväksyä, että minun ruokaani arvostellaan, Hattukouramies opasti sohvan vieressä.
– Kaikkihan niin tekevät. Sinä olet kasvanut jossain umpiossa.
– Voi olla. Mutta en usko että olen ainoa joka näin ajattelee.
– Ajattelee ja ajattelee. Ajatella sinä kyllä osaat. Mutta et osaa toimia.
– Mitä on jäänyt tekemättä? Hattukouramies kysyi ja istuutui sohvalle.
– Vaikka mitä. Koskettelet minua vain silloin kun haluat seksiä. Et ole vienyt minua pitkään aikaan mihinkään elokuviin tai ravintolaan. Taloon olisi pitänyt tehdä remonttia.
– Juurihan me olimme ravintolassa. Eikä remonteistakaan ole kahtakymmentä vuotta.
– Kyllä Urhon kutsusta olimme ravintolassa. Ei meidän suhteessa ole enää mitään jäljellä. Minun puolestani voitaisiin erota.
– Tämä tuli vähän äkkiä. Onhan meillä ollut myös hyviä aikoja.
– Olet sinäkin eroa ehdottanut.
– Niin, heikkoina hetkinä kyllä.
– Onko sinulla muka vahvoja hetkiä? Sinussa ei ole muuta vahvaa kuin otsaluu.
– Ja sinulla vahva ääni, joka purkautuu suusta ennen ajatusta. Äänienergiasi kannattaisi muuntaa sähköksi valtakunnan verkkoon.
Kiljukaulan silmät alkoivat kostua.
– Mennäänkö viikonloppuna käymään Vaahtolassa? Hattukouramies ehdotti. – Tutustuttaisiin paikkoihin ja käytäisiin Pubissa oluella, Hattukouramies kosketti Kiljukaulaa ja huomasi samalla hameen alta pilkottavat pitsireunaiset stay up -sukat.
– Ei tätä suhdetta vaahdolla korjata, Kiljukaula alkoi itkeä. – Onneksi lapset ovat jo aikuisia. He ovat nähneet mitä tämä on.
Hattukouramies halasi Kiljukaulaa ja alkoi hyväillä tämän rintoja. Edellisestä seksikerrasta oli vierähtänyt viikkoja, joten Kiljukaulakin alkoi lämmetä. He siirtyivät makuuhuoneeseen. He rakastelivat rutiinilla ja laukesivat miltei yhtä aikaa. Mutta rakastelun jälkeen he käänsivät kylkeä eivätkä hyväilleet enää toisiaan.
– Ei tätä suhdetta sovintoseksillä eikä vaahdolla korjata, Kiljukaula sanoi.
– Jospa minä vaihtaisin työpaikkaa. Työnjohtajan homma emoyhtiössä on aika stressaavaa. Pääsisin tytäryritykseen Vaahtolaan suorittavaan työhön.
– Eli menisit liukuhihnalle, ja palkka tippuisi puoleen?
– Myydään talo ja muutetaan Vaahtolaan.
– Minä en mihinkään sivukylään lähde! Sinä voit muuttaa sinne. Siellä on varmaan kaltaisiasi hiippailijoita.
– Niin taidan tehdä. Pääsen sinun kontrollistasi eroon. Sinä vahdit joka liikettäni. Ja arvostelet tekemisiäni. Vaahtolassa on hyviä kavereita, kuten Hiiva, joka on tytäryrityksessämme töissä koeajalla.
– Ikuisella koeajalla se rötöstelijä taitaa olla.
– Hiiva osaa kaikenlaista ja on auttanut minua remonteissa ynnä muissa töissä.
– Eihän sinussa tapahdu mitään ellei joku ole tuuppimassa ja kannustamassa sinua eteenpäin. Sitä paitsi olen tuntenut itseni aika yksinäiseksi vaikka olemme naimisissa. Se on tehnyt minut kärttyisäksi. Mutta nyt on myöhäistä korjata mitään. Muuta sinä vain sinne kaljavaahtoon. Kittaa itsesi turvoksiin joka ilta.
– Muuten ketä varten laitoit stay up -sukat? Tuskin halusit minua miellyttää. Urhoa varten sonnustauduit tuntikaupalla!
– Itseäni minä hemmottelin. Oletpa sinä mustasukkainen.
– Ja sinä olet stay up -sukkainen kukkainen.
– Haista home!
– Niin haistan. Se salaojaremontti olisi pitänyt tehdä.
– Olisi ja olisi. Isi isi. Huuda nyt kuollutta isääsi apuun. Isäsi oli kunnon mies. Teki tähän taloon kaikenlaista. Omena tippui kauas puusta.
– Älä kärjistä. Olen minä yhtä ja toista tehnyt. Sinä et vain muista.
– Mutta nyt voisit alkaa pakkaamaan yhtä ja toista – tai miettimään, kuten sinulla on tapana, mitä otat mukaasi.
– Minun tulee ikävä sinua.
– Kyllä. Tulet kaipaamaan laajaa takapuoltani ja stay up -sukkien peittämiä reisiäni.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *