Marttojen marraskuu

Vaahtolan pubin ovi aukeaa, ja Vaahtolan Martat pursuavat sisään kuin kermavaahto pursottimesta ja levittäytyvät pubiin kuka minnekin.
Martat alkavat tekemään havaintoja. Yhdellä Martalla on lehtiö kädessään. Kanta-asiakas Hiiva on ihmeissään, mitä pubissa oikein tapahtuu.

Hattukouramies myhäilee, mutta baarimikko Mikko on hämmentynyt. Toisaalta hyvä että on asiakkaita.
– Mitä ihmettä te Martat tutkitte ja kenen luvalla? Mikko kysyy.

Martat ovat niin keskittyneitä tarkkailemaan paikkoja, etteivät huomaa lainkaan Mikon ihmettelyä.
– Valoa tänne on saatava, sanoo Martta. – Täällä loistaa vain oluthana. Ikkunoista näkee tuskin läpi. Ne on pestävä. Verhot on uusittava. Kirjaa ylös kaikki parannusehdotukset, Martta.
– Tuuletin surisee ja ovet narisevat, ne on uusittava, ehdottaa Martta.
– Tummuneet mäntypaneelit on poistettava ja seinät tapetoitava, sanoo Martta, joka silittää paneelia.
– Epätasainen lattia on hiottava tai vaihdettava parkettiin, sanoo Martta, joka konttaa lattialla.
– WC:n ovessa kahvan ympärillä on musta puoliympyrä, ovi on maalattava tai uusittava, huikkaa Martta pubin perältä.
– Tumman ruskeat tuolit ja pöydät on uusittava vaaleampiin, sanoo Martta, joka istuu pöydän ääressä lähellä ikkunaa.
– Irtonaulakko on korvattava kiinteällä, sanoo Martta joka pitelee naulakkoa kuin tankotanssija.

Hiiva ei malta pitää suutaan kiinni.
– Pysykää Marttalassa. Sisustakaa sitä mielin määrin, mutta älkää tulko tänne neuvomaan ja sormella osoittelemaan, miten täällä pitäisi olla ja elää. Antakaa vanhojen paneelien olla, ette saa repiä niitä irti.
– Kyllä tämä tilaa vaatii uudistamista. Tämähän on Vaahtolan käyntikortti, Martta korottaa ääntään.
– Mutta millä oikeudella te tulette tänne kunniallisten ihmisten joukkoon häiriköimään ilmoittamatta ja kysymättä lupaa? kysyy Hiiva.
– Sinun kunniastasi ei ole tietoakaan, etkä sinäkään aina ole lupaa kysynyt touhuisisi. Mutta nyt on Marttojen marraskuu ja meillä on asiaa, vastaa Martta.

Tilanne uhkaa riistäytyä käsistä. Mikko arvelee, ettei hän kykene sovittelemaan asiaa, vaan soittaa Veikkolan poliisin paikalle.
Poliisi sattuu olemaan lähettyvillä, ja pian sameissa ikkunoissa näkyy sinistä välkettä.
Poliisin saavuttua Martat seisovat puoliympyrässä tiskin luona. Poliisi jututtaa ensin Mikkoa, joka seisoo tiskin takana.
– Mikä on sinun näkemyksesi tapahtumista? kysyy poliisi.
– Martat vain ilmestyivät pubiin ja alkoivat tutkia paikkoja. Yksi Martta kirjasi ylös muiden huomioita, Mikko ihmettelee.
– Onko teillä jokin sopimus tai lupa tulla tänne tutkimaan? poliisi kysyy Martoilta.
– Nyt on Marttojen marraskuu, sanovat Martat yhteen ääneen.
– Jaaha. Teemme tästä raportin. Nouskaahan kaikki pakettiautoon.
Martat menevät ulos pubista poliisin saattelemana ja istuutuvat pakettiauton takaosaan kalteri-ikkunoiden suojaan. Tila on karu, penkit molemmilla seinustoilla. Mutta Martoilla ei ole kanttia puuttua auton sisustukseen.

Poliisi uhkailee Marttoja Vaahtolan käräjäoikeudella.
– Pubirauhan rikkominen voi tuoda teille 3 kk lähestymiskieltoa.
Martoille alkaa totuus paljastua. Sanattomina he katsovat toisiaan.

Auton ikkunaan koputetaan. Mikko avaa takaoven ja alkaa tehdä sovintoa.
– Kertokaa etukäteen tempauksistanne. Tämäkin Marttojen marraskuu -tempaus tuli täytenä yllätyksenä. Sovitaan tämä tällä kertaa meidän kesken. Ei viedä asiaa pidemmälle.
Martat ovat helpottuneita ja he tietävät, että tämä poliisi kuuluu Veikkolan mieslaulajiin.
– Lauletaan sovinnon merkiksi vaikkapa Anna vanhojen paneelien olla, Martta ehdottaa.

Poliisiautosta kaikuu laulua Vaahtolan raitille. Kerttu sauvakävelee vihaisena pubin ohi niin että asfaltti halkeaa. Hän sadattelee poliisin toimintaa. Poliisi on ihan rappiolla.

One thought on “Marttojen marraskuu”

  1. Miksi Mikko on noin vätys? Ovatko Martat todella noin ylivoimaisia? (Hymynaama)
    Mainio kohtaus: Martat ovat niin keskittyneitä…

    X

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *